Kanoja katedraalissa ja töhräysfestivaalit

Santo Domingo de la Calzada on kuuluisa siitä, että sen katedraalissa pidetään eläviä kanoja. Pitihän sitä ihmettä käydä katsomassa. Tarina kertoo, että viatonta poikaa syytettiin petollisesti varkaudesta ja tuomittiin hirtettäväksi. Pojan vanhemmat menivät siitä huolimatta Santiago de Compostelaan ja paluumatkallaan he havaitsivat, että poika roikkui yhä hengissä. Pyhä Santo Domingo oli tehnyt sen ihmeen. Vanhemmat menivät tuomarin luokse, joka oli juuri syömässä ja pyysivät, että hän vapauttaisi pojan, joka on yhä hengissä. Tuomari sanoi, että poika on yhtä kuollut kuin kukko, jota hän on syömässä. Samassa kukko hyppäsi lautaselta alkoi kiekumaan. Poika vapautettiin välittömästi hirrestä. Tämän tapahtuman vuoksi kylä sai nimekseen Santo Domingo de la Calzada ja sen katedraaliin laitettiin kanahuone.

Illalla kaupungissa oli festivaali, jossa lapsilla ja nuorilla oli käsissään siniväripullot ja pensselit. Niillä he töhrivät toistensa kasvot ja vetivät viivoja myös aikuisten kasvoille. Soittokunta juhlisti tapahtumaa liikkuen kaduilla ja katedraalissa. Väkeä oli suuret määrät liikkeellä ja kaikilla oli hauskaa. Sain olla varovainen, etten tullut töhrityksi. Minulle jäi arvoitukseksi, mistä juhlasta oli kyse.

Myöhään illalla Patin poika Connor saapui majataloon. Yöllä heräsin, kun kivat Sanna ja Sami pakkasivat ja lähtivät takaisin Suomeen. Olin hyvästellyt heidät jo illalla.

Tänään tulin La Riojasta Kastilian ja Leonian autonomiselle alueelle Burgosin provinssiin. Kastiliassa on oma kielensä, kuten monella muullakin itsehallintoalueella. 

Kulkiessani mietin kärsimiäni kipuja, jotka ovat liittyneet häpeään, heikkoon itsetuntoon ja jännittämiseen. Ehkä jossain vaiheessa olen valmis kertomaan näistä vaikeista tunnoistani.

Kaksi kanaa katedraalissa. Tästä kännykän kuvasta ei saa selvää, mutta uskokaa pois, että siellä ylhäällä ne ovat.

Kastilian ja Leonin itsehallintoalueen merkki.